Tervehdys ihmiset.

Nimeni on Matt

ja seuraavaksi

te kuuntelette minua.

Hah hah haa.

Anteeksi, vitsailen vain.

Tämä on minun normaali ääneni.

Oletko koskaan aiemmin seurannut

oudon tietokoneäänen antamia ohjeita?

Etkö? Hienoa.

Haluan tehdä erään kokoeen kanssasi,

mutta en voi kertoa mistä on kyse,

koska jos kertoisin,

se ei toimisi.

Sinun on vain luotettava minuun.

Ymmärrät kyllä pian miksi,

toivottavasti.

Jos istut parhaillasi,

nouse ylös tuolistasi ja astu taaksepäin.

Hetken kuluttua haluan sinun pyörähtävän ympäri

eli tarvitset vähän tilaa ympärilläsi.

Täytyykö sinun siirtää huonekaluja pois tieltä?

Tee se ihan rauhassa.

Odotan.

Lasken kolmeen ja

sinä alat hyppiä yhdellä jalalla.

Oletko valmis?

Yksi,

kaksi,

kolme.

Hyppy,

hyppy,

hyppy,

hyppy,

hyppy.

Hienoa!

Hyvä ja kun jatkat hyppimistä,

haluan sinun iisäksi haukkuvan kuin koira.

Hau, hau

hau, hau

hau, hau.

Todella hienoa haukuntaa!

Ja vielä muutama lisää.

Hau, hau, hau.

Ja kolme,

kaksi,

yksi,

loppu!

Voit nyt rentoutua ja istua alas.

Mietipä nyt paljonko aikaa
kului siitä kun

sanoin "aloita"

ja sinä aloit hyppiä yhdellä jalalla

siihen kun sanoin "loppu".

Arvaa.

Sinun tulee arvata
tarkka määrä sekunteja tai minuutteja.

Kirjoita se luku kynällä paperille.

Valmis?

Tarkka aika on 26 sekuntia.

Onko arviosi liian korkea?

Todennäköisesti on.

Mikähän tähän on syynä?

Kyse on ajan havaitsemisesta.

Vaikka voimme tehdä
yllättävän tarkkoja aika-arvioita,

kokiessamme jotakin uutta, 
epätavallista tai dynaamista,

niinkuin yhdellä jalalla hyppiminen

samalla kun seuraamme
tietokoneäänen ohjausta

tai hyppäämme lentokoneesta,

arvioimme usein väärin 
kuinka paljon aikaa on kulunut.

Jos esimerkiksi benjihyppäät
ensimmäistä kertaa,

pudotuksesi saattaa
tuntua kestävän 10 sekuntia

vaikka mitattu aika näyttää

hypyn kestäneen vain 5 sekuntia.

Tämä ero johtuu siitä, että

päinvastoin kuin fyysinen pudotuksesi,

aivojesi havainnointi ajankulusta ei ole

suoraviivainen.

Joidenkin tiedemiesten mukaan

aivosi käyttävät kaarevampaa polkua,

joka on riippuvainen tiedon määrästä,

jonka havaitset hypätessäsi.

Esimerkiksi aivotutkija David Eagleman,

Baylorin Lääketieteellisestä Yliopistosta uskoo,

että ajan havaitseminen on riippuvainen

aivoihin tallentamiesi muistojen ja

tiedon määrästä.

Kun koet jotakin uutta,

vaikkapa hypätessäsi korkealta
ensimmäistä kertaa

aistisi voimistuvat.

Rekisteröit enemmän yksityiskohtia

näkymistä, äänistä ja hajuista

kuin normaalisti teet.

Tallennat myös enemän tietoa aivoihisi

muistojen muodossa.

Mitä enemmän tietoa aivoihisi tallentuu

niinkuin kloorin haju 
hypätessäsi korkealta

tai veden väri,

sitä kauemmin kokemuksesi tuntuu kestävän.

Aivoihisi rekisteröityvien muistojen ja

tiedon määrä

vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kauan

uskot kokemuksen kestäneen.

Oletko koskaan kuullut auto-onnettomuudessa

olleen kertovan kokemuksestaan?

Vaikka auto-onnettomuudet 
kestävät vain joitakin sekunteja,

onnettomuudessa olleet sanovat usein

sen kestäneen paljon pidempään.

Ajan havaitseminen voi myös selittää sen,

miksi lapsuutemme
saattaa tuntua jatkuneen loputtomiin.

Aikuisena vuosi 
voi hujahtaa ohitse hetkessä,

mutta lapset rekisteröivät 
enemmän tietoa aivoihinsa.

Näin tapahtuu,
koska monet kokemukset

ovat lapsille uusia ja vieraita.

Aivoihin koodattujen muistojen määrä
on niin

tiivis, että niiden takaisinlukeminen aikaansaa

tunteen pitkään jatkuneesta kokemuksesta.

Lisäksi viisivuotiaana yksi vuosi on

viidennes elämästäsi.

Mutta 25-vuotiaan elämästä vuosi
on vain 1/25

edelleenkin vaikuttaen ajan kokemiseen.

Ja jos olet aikuinen,

muistelepa matkaa, jonka teit

ensimmäistä kertaa johonkin kauas.

Eivätkö nuo kaksi viikkoa, 
jotka tutustuit ympäristöösi,

tuntuneet kestävän 
paljon pidempään kuin 14 päivää?

Vaikka ajan havaitsemisella on

vankka tieteellinen ja 
teoreettinen perusta,

se tarjoaa meille 
oivan opetuksen siitä

kuinka elää.

Varmasti olet kuullut, ettei

meille ole hyväksi istua sohvalla ja

antaa elämän lipua ohitsemme.

Ajan havaitseminen
tarjoaa meille selityksen.

Jos lähdet liikkeelle, sitoudut asioihin ja

kokeilet uusia asioita

ja ehkä jopa hyppelet yhdelllä jalalla

ja haukut niinkuin koira,

tunnet elämäsi kestäneen

kirjaimellisesti pidempään.